Kanaetiikkaa

”Sirkusta koskevaan lupahakemukseen tulee liittää kuvaus niistä ohjelmanumeroista, joihin eläimet osallistuvat, ja selvitys siitä, mitä temppuja eläimet näytöksessä suorittavat. (…) Lupa eläintarhan, pysyvän tai kiertävän eläinnäyttelyn tai sirkuksen pitämiseen myönnetään, jos toiminta täyttää tässä laissa ja sen nojalla eläinten pitopaikoille ja hoidolle asetettavat vaatimukset.” (Eläinsuojelulaki, 20 b §)

Onko oikein teettää kanoilla temppuja?

Kanasirkuksen tarkoituksena on kertoa maatiaiskanoista. Mitä maatiaiskanat ovat? Millainen eläin kana on, mitä se syö, missä asuu, miten lisääntyy? Mitä kana tarvitsee voidakseen hyvin? Näiden perusasioiden lisäksi kanasirkus näyttää, miten kana oppii. Näemme myös, miten kanat ja ihmiset toimivat yhdessä. Kanasirkus temppuineen voi toimia pohjana, kun pohdimme, miten meidän pitäisi suhtautua kanoihin eläiminä – niiden kykyihin, tarpeisiin, oikeuksiinkin.

Kaikille lemmikeille ja tuotantoeläimille opetetaan asioita, joko tarkoituksella tai huomaamatta. Esimerkiksi eläinlääkärikäynnit sujuvat helpommin, kun lemmikki on tottunut kuljetuskoppaan (ja toisaalta se on myös helppo opettaa pelkäämään kuljetuskoppaa). Useille lemmikeille opetetaan myös arjessa “hyödyttömiä” temppuja, joiden tarkoituksena on myös virikkeellistäminen ja siten eläimen hyvinvointi. Koiraharrastuksessa ajatellaan yleisesti, että temppujen opettaminen parantaa yhteistyötä ihmisen ja eläimen välillä, auttaa tulkitsemaan eläintä paremmin ja vahvistaa myös eläimen aloitekykyä. Onko kana tässä suhteessa jotenkin erilainen kuin koira, vai voisiko kanssakäyminen ihmisen kanssa temppuja opetellen parantaa senkin elämänlaatua? Toisaalta jopa kanan houkutteleminen käyttämään munintaan tarkoitettua pesää tekokananmunien avulla on eläimen opettamista. Pesään muniminen on eräänlainen temppu sekin!

Sirkustelu ei tietenkään kuulu kanojen perustarpeisiin. Kanat kuitenkin menevät vapaaehtoisesti kuljetuskoppaan, tekevät temppuja mielellään, käyttäytyvät rennosti esiintymistilanteessa ja palaavat sujuvasti kotiparveen sirkuskeikan päätyttyä. Kanasirkus on monille lapsille ensimmäinen tilanne, jossa he pääsevät näkemään ja ehkä koskettamaankin tuotantoeläimeksi luokiteltua eläinlajia. He näkevät, että kana on oikea, elävä eläin, jolla on kyky oppia ja olla vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa. Lapset näkevät, että aikuisetkin voivat ottaa kanat tosissaan. Lapset saavat itse antaa kanoille ruokaa kädestään, ja tämä kokemus säilyy mielessä pitkään. Lapsi ruokkii kanaa, kana ruokkii lapsen empatiakykyä. Myös isommat ihmiset saavat Kanasirkuksesta paitsi elämyksiä, myös ajattelemisen aihetta. Tästä pääsemmekin syvällisemmän eläineettisen kysymyksen äärelle.

Onko oikein pitää kanoja?

Voiko tuotantoeläin olla yksilö? Voiko kana olla muuta kuin tuotantoeläin? Jos tunnustamme, että kana on yksilö, voimmeko käyttää sitä tuotantoeläimenä? Havaintomme mukaan sirkuskanat ovat yksilöitä. Jokaisella on oma tapansa oppia ja käyttäytyä. Meidän sirkuskanamme ovat lajina ihan samoja kanoja kuin tuotantoeläimiä pidettävät kanat. Entä suurissa munituskanaloissa elävät kanat? Entä broilerinpoikaset halleissaan? Onko jokainen niistäkin yksilö, joka oppii ja käyttäytyy omalla yksilöllisellä tavallaan?

Eläinten kykyjä on usein väheksytty. Kana kuitenkin kiistatta oppii. Jo tämä riittänee osoittamaan, että kana jollain tavalla kokee todellisuuden ja että sillä on jonkinlaisia mentaalisia kykyjä.

Jos kana on yksilö, jolla on kykyjä, voimmeko käyttää tätä yksilöä? Mikä on käyttöä, mikä hyväksikäyttöä? Onko oikein, että päätämme haudottaa kananmunista uusia kanayksilöitä ja pitää niitä hallussamme? Onko oikein, että käytämme näitä kanayksilöitä johonkin tarkoitukseen (sirkus, muninta, liha)?

Eläinten kyvyistä, oikeuksista ja muista eläimiin liittyvistä eettisistä kysymyksistä on kirjoitettu paljon. Hyviä suomenkielisiä teoksia ovat esimerkiksi Elisa Aaltolan Eläinten moraalinen arvo ja Helena Telkänrannan Millaista on olla eläin.

Ei valmiita vastauksia

Kysymykset eläinten käytön oikeudesta eivät ole yksiselitteisiä. Niitä on kuitenkin aiheellista ja antoisaakin pohtia. Toivomme, että Kanasirkus tuottaa katsojilleen vilpitöntä iloa. Toivomme myös, että Kanasirkus osaltaan herättää miettimään ihmisten ja eläinten suhdetta.