Cissa

Kesäsiirtolassa kesällä 2011. Cissa taitaa kurkistaa vasemmalta.

Cissa on yksi niistä kanoista, jotka kävivät kesäsiirtolassa jo ennen kuin pysyvää kanalaa perustettiin. Kesällä se oli vielä Herkkiksen siipien alla suojaa pitävä nuori tipunen. Kesän 2011 kesäsiirtolarupeama jäi kuitenkin siirtolana sille viimeiseksi: Cissa muutti jo seuraavana talvena Surusiiven (RIP) kanssa paikan ensimmäisiksi vakituisiksi kanoiksi.

Samasta Herkkiksen haudonnasta tuli kolme komeaa tummaa kanaa: Cissa, Bella ja Meda. Haukankatseinen Bella asuu nykyisin Otavan koulutilalla (ja siitä on ehdottomasti kerrottava joskus lisää) ja Meda-raasu joutui syksyllä 2015 kanahaukan kynsiin niin pahasti, että se piti lopettaa. Erityisesti Bella ja Cissa erottuivat muista kanoista kookkaina ja itsenäisinä. Kukko oli välillä helisemässä näiden omia teitään kulkevien rouvien kanssa...

Cissa nuorena talvella 2011-12.

Parhaiten Cissa viihtyy vapaana laiduntamassa.

Lähikontaktia Cissa ei arvosta. Se saattaa ruokailla ja touhuta hyvinkin liki ihmisiä ja muita kanoja, mutta ei ole kesy. Lähinnä siitä on viime vuosina tullut sellainen kuin kypsään ikään ehtineet kanat ovat: Vakaampi, muhkea, muita ohjeistava. Cissa ei yleensä turhia hätiköi eikä aloita hälytyskaakatusta, vaan sen tyypillisin ääni on KROOOOOOK. Krookotus ei yleensä jää ihan lyhyeksi, vaikka saattaakin hetkeksi tauota. Äänestä tulee vahvasti mieleen Inkerin mummot.